Kaikki on tietysti miettineet viime aikoina miten koro on vaikuttanut meidän suhteeseen..
No lähimmät tietää että kulta oli tästä syystä mun luo kuukauden kun Serbia sulki rajat 18.3 ja neljää päivää ennen Rakas sai tiedon että lennot peruttu.
Eipä siinä oikeestaa meillä täällä mitään hätää koettu koska kulta oli ottanut työ läppärinsä mukaan ja hoiti näitä työkuvioitaan meidän olohuoneessa ja välillä kotitoimisto siirty makkariin.
13.4 kulta sit lähti takas Serbiaan ja siellä hänelle tehtiin covidtesti (oli negatiivinen jonka lähinnä tiesinki) mutta joutu silti karanteeniin joka olis ollut 28 päivää. Hän ehti riutua karanteenissa 14päivää kunnes Serbia purki kaikki karanteenit jne.
Siitä innostuneena me alettiin ettii yhdessä lentoja että voitaisin taas nähdä niin pian kuin mahdollista koska kummallakin niin ikävä toinen toistaan.
No mä varasin lennot toukokuulle ja kuinka ollakkaan air serbia peru mun lennot Helsingistä Belgradiin.Arvatkaa vaan tuliko kummallekki iso pettymys.. tosiaankin tuli ja kumpikin nieli kyyneleitä joka ikisessä puhelussa ja ikävää ei helpottanut tietenkään se ettei meinannut löytyä uusia lentoja.
No Nyt jos luoja suo niin ens viikolla perjantaina sitten nähdään 2,5kk tauon jälkeen ja voitte kuvitella miten vaikeeta on välillä yön tunteina ollut tää yksinäisyyden tunne :(
No onneksi meillä on onneksi vahva luotto toisiimme eikä kumpikaan oo mitään tyhmää tehnyt tässäsillä välin koska vihdoinkin kun olemme yhdessä niin kumpikaan ei todellakaan halua tuhota tätä.
Meillä on yhteiset haaveet ja toiveet tulevaisuuden suhteen ja suuria suunnitelmia.
Tiedän että moni ajattelee että mistä mä tiiän onko hän oikeesti uskollinen ym. Mutta voin sanoa että kun toisen kanssa saa vihdoin olla niin miksi pitää olla luomassa skeptisiä ja negatiivisen kautta ajatella jatkuvasti asioista. Me tunnetaan toinen toisemme ja suht monet meidän ystävistä tuntee meidät niin hekin voivat sanoa kaikille teille epäilijoille että ei kannata aina alkaa piruja seinille just sen takia että kun toinen on ulkomaalainen.
Mut siinä se covidista.
Tiiän että monet hänen ystävistään ovat koko kuukauden kyselleet milloin he taas näkee mua ja milloin me tehdään heidän kanssaan kaikkea kivaa.
Tiedän valmiiksi että kun menen kotiin niin kaikki ne tulee yhtä aikaa meille ja siinä menee taas kaksi päivää heidän kanssaan :D Eipä siinä ei täällä suomessa pahemmin oo viime aikoina kyselty milloin nähää jne.. mut oon tottunut että suomalaiset ei osaa sillee näyttää tunteitaan ja sanoa fiiliksiä..
https://www.youtube.com/watch?v=YPYRE5H7kyM Tälläistä on Serbiassa
https://www.youtube.com/watch?v=MgoQoWSsXNI siinä kymmenen suosituinta paikkaa
Pyrin myös siihen että kun nähdään niin laitan jotain videota meistä ja meidän ystävistäkin tänne välillä.
mutta siihen toki täytyy kysyy heidän lupaa :D
Kivaa päivää kaikille <3
Best regards A,B ja M
torstai 28. toukokuuta 2020
maanantai 25. toukokuuta 2020
Ketä me ollaan?
Mä oon 36vuotias 4vuotiaan tytön äiti ja me asustellaan toistaiseksi vielä hetken mun opiskelujen vuoksi Suomessa.
Mun mies on 41v ekonomi ja hän toimii vienti-ja myyntimanagerina tällä hetkellä Serbiassa.
Meidän perheeseen kuuluu me kolme ja kissa.
Itse oon kouluttaunut tradenomiksi, ravintolakokki-baarimestariksi ja nyt luen tattadaa hoitoalaa joka on ollu mun haave viimeiset 17v.
Itse oon syntynyt suomessa ja mun perhe on tyypillinen suomalainen isä,äiti,2x isoveljeä ja isosisko.
eli oon se perheeni nuorimmainen.
Olin neljävuotias kun ensimmäisen kerran isä vei meidän perheen ulkomaille ja se matka suuntautu silloin Israeliin ja Eilatiin.
Isää voi myös osaltaan "syyttää" siitä että mä tykkään lentämisestä ja lentokoneista.
Isällä kun oli kaksi lentokonetta silloin kun olin pieni. Ensin oli 2 paikkainen cessna ja sen jälkeen sekin vaihtui nelipaikkaiseen lentsikkaan ja se oli perusarkea että isä lenteli viikonlopuiksi kotiin ja vei meitä aina lentämäänkin välillä :)
Isä myöskin entisenä YK-miehenä halusi opettaa meille paljon eri maista ja kulttuureista ja se on ollut mulle aina tosi iso juttu että mun isän kanssa on voinut puhua aina maailman asioista ja kaikesta.
Mun miehen perhe on Serbialainen erilainen perhe.
Isä on paljasjalkainen serbi ja äiti oli ranskalainen.
Isänsä oli ison tehtaan johtaja ja heillä oli aina perheenä kaikki asiat hyvin.
äiti hoiti heitä opettajan työnsä ohella ja isä siinä sivussa hänen omiensa mukaan.
He ovat iso perhe.
Meillä tulee järjestykseesä ensin perhe,sitten ystävät ja työ.
Mä oon kuulemma monella tavalla erilainen Suomalainen kun mä en tuomitse Serbiaa maana.
mitä mä siitä edes hyötyisin jos puhuisin kaikkea pahaa heistä maana. Jokaisella maalla on kuitenkin oma historiansa niin hyvässä kuin pahassa, Onhan Suomellakin ollut sotia siinä missä Serbiallakin.
Jokainen saa kuitenkin itse mun puolesta tulla itse toteamaan minkälainen maa Serbia on.
Mulle Serbia on meidän tuleva kotimaa kuten mä ite sanon Proud to be Serbian Finnish.
Our life
Serbia
Maa jonka jokainen muistaa lähinnä Jugoslavian hajoamissodista
1991-1994 ja 1999-2003 Kosovon kiistasta.
Mikä sitten on Serbia muuta kuin lähes Suomen kokoinen maa
entisessä Jugoslaviassa.
Serbia on runsaan 7miljoonan asukkaan maa Balkanin niemimaalla
ja heidän pääkaupunkinsa on Belgrad.
Maa jossa päätin jo pienenä 8vuotiaana lähteä käymään kun sodat
on ohitse ja haluan nähdä omin silmin mikä tämä maa on.
Maa jonka jokainen muistaa lähinnä Jugoslavian hajoamissodista
1991-1994 ja 1999-2003 Kosovon kiistasta.Mikä sitten on Serbia muuta kuin lähes Suomen kokoinen maa
entisessä Jugoslaviassa.
Serbia on runsaan 7miljoonan asukkaan maa Balkanin niemimaalla
ja heidän pääkaupunkinsa on Belgrad.
Maa jossa päätin jo pienenä 8vuotiaana lähteä käymään kun sodat
on ohitse ja haluan nähdä omin silmin mikä tämä maa on.
Serbia on osallistunut olympialaisiin itsenäisenä valtiona vuonna 1912 sekä vuodesta 2008 alkaen. Vuoteen 2006 asti serbiurheilijat kilpailivat osana Jugoslavian sekä Serbia ja Montenegron joukkueita. Serbian oman joukkueen ainoa olympiavoittaja on vuonna 2012 taekwondossa kultaa voittanut Milica Mandić. Vuoden 2008 olympialaisissa vesipallojoukkue sai pronssia, uimari Milorad Čavić hopeaa ja tennispelaaja Novak Đoković pronssia. Vuoden 2012 olympialaisissa vesipallojoukkue oli jälleen pronssilla, ja ammunnassa Ivana Maksimović saavutti hopeaa ja Andrija Zlatić pronssia.[
Serbian jalkapallomaajoukkue on pelannut itsenäisenä valtiona MM-kisoissa vuonna 2010 jääden kuitenkin alkulohkoon voittamalla vain Saksan.
Tennis on yksi Serbian suosituimmista urheilulajeista. Vuonna 2010 Serbia voitti ensimmäistä kertaa Davis Cupin.Vuonna 2011 Novak Đoković nousi miesten maailmanlistan ykkössijalle, ja hän voitti kauden aikana kolme Grand Slam -turnausta.[ Naisista maailmanlistan ykkössijalla ovat olleet Ana Ivanović sekä Jelena Janković.
Mikä sitten saa Suomalaisen hurahtamaan juuri Serbiaan.
Osa luulee että halpa elämän tyyli on osaltaan syynä siihen mutta ei.
Itsellä on syynä tuleva puolisoni joka serbi.
Tutustuimme toisiimme vuonna 2009 ensimmäisen kerran tahoillamme ja siitä se lähti hiljalleen
muotoutumaan meidän tarina.Vuodet vierivät ja kumpikin teki välillä tahoillaan ratkaisuja jotka ei ehkä ollu
aina niin hyviäkään. Monta vuotta suunniteltiin puolin ja toisin että nähdää ja katsotaan olisko meistä
suhteeseen. Minä olin kumminkin aina se joka ei uskaltanut koska mietin aina mitä mun
perhe ja ystävät miettii.
Kunnes tammikuussa 2020 mä päätin että nyt jos ei koskaan on aika tehdä päätöksiä jo vihdoin meidän
kahden suhteen.
Niinpä tammikuun loppuun tuli varattua lennot Belgrad ja silläkin uhalla varasin neljän päivän päähän lennot
jos ei suhde toimisikaan niinku aateltiin.
Muistan sen tammikuun hyisen aamun kun menin lentokentälle ja oottelin mun lentoa Frankfurt Am Main ja
sieltä olisi jatko yhteys Belgradiin.Suoraan sanottuna mua jännitti niin lujaa että melkein oksennin lentokoneen
vessassa silkasta jännityksestä
Kone saapui ajallaan Frankfurtiin ja oli 1,5h odottelu jatkoyhteydelle ja sinä aikana soitin äidilleni kahdesti ja
rakkaalleni. Astuessani lufthansan siiville lennolle Belgradiin jännitys vaan lisääntyi ennen kuin pääsin
perille.
Belgradissa ei ollut missään lunta ja lämmintä oli se +10 kun suomessa oli -4.
Kävellessäni koneesta ulos ja odottamaan laukkua ehdin miettiä että mitä tästä kaikesta tulee.
Tullaanko me juttuun niinkuin ennen ja mitä mun pitäs ajatella.
Sain laukkuni viimein ja kävelin tullin läpi matkalle kohta kohtaamistamme.
Muistan että huomasin hänen etsivän minua katseellaan ja minun oli todella helppo tunnistaa hänet jälleen.
Yhtä komea ja suoraryhtinen kuin muistin.
Hän halasi minua pitkään ja autolla vaihdoimme suudelmankin jo.
Mua edelleen jännitti koska oli ensimmäinen kerta tuolla päin maailmaa.
Matka meni Novi Sad lähinnä jutellessa ja nauraessa yhdessä asioilla ja puhumalla
asioista.Kävimme lähikaupassa jonka jälkeen menimme kotiin.
Kotona odotti 20ruusua ja pullo parasta shampanjaa jääkaapissa.
Suihkusta tultuani hän avasi pullon ja joimme sen yhdessä ja lähdimme sen jälkeen syömään
Kävimme siis hänen parhaimman ystävän ja tämän tyttöystävän kanssa syömässä ja
olin ihan pökerryksissä kaikesta.
Saavuimme illallisen jälkeen kotiin ja oli taas aika puhua meistä.
Ensimäiseksi halusin tehdä selväksi että en tullut hänen luokseen pelkän seksin vuoksi vaan sen takia että
voimme puhua asioista kasvousten.
Totaalisesti hän yllätti minut sanomalla että haluaa suhteen minun kanssani ellei minulla
ole sitä mitään vastaan. Ja tottakai minä vastasin myöntävästi sillä olihan tätä odotettu ihan liian
kauan.
Neljä päivää meni ihan liian nopeasti ja tuli kotiinlähdön aika ja se oli yhtä tuskaa lähteä pois.
Mutta nyt ollaan yhdessä ja suunnitellaan elämää eteenpäin ❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤💞💞💞💞💕💞💞💞
Tilaa:
Kommentit (Atom)