Syksy

Kaikki vuodet ajat on omalla tavallaan kauniita mutta minä pidän silti vain keväästä,kesästä ja syksystä.

Talvi mä en siedä sitä lunta ja kylmyyttä yhtään enkä kyllä osaa sanoa syytä sille miksi.

Mutta niin se on.

Ajatukset siintää jo tulevassa ja siinä kun sanomme tahdon.

Niin hassua kuinka meillä oli pitkän aikaa aika jolloin etsimme elämäämme erilaisia asioita ja toisiamme ja kuinka se elämä toi meidät jälleen yhteen ja tuntui sille ettei meillä olis ollutkaan koko erossa oloa näiden vuosien aikana.

Niin paljon se opetti kummallekin nämä vuodet elämästä ja siitä mitä elämä voi raadollisuudessaan olla ja miten se voi olla samalla aivan täydellistä.

Se päivä kun päätimme palata yhteen oli yksi syksyinen ilta kun juttelimme asioista ja mietimme mitä me kumpikin halutaan tältä elämältä.

Hän teki minulle selväksi että ei osaa enää olla minusta erossa päivääkään ellei ole mikään pakko.

Tunnustan en minäkään osannut olla hänestä erossa kunnolla näiden vuosien aikana kun ottaa huomioon mikä menneisyys meillä on takana yhdessä ja mikä aika oli ettemme olleet yhdessä ja mitä niiden vuosien saatossa on sattunut kummallekin.

Meillä on ollut tahoillamme aika lailla hakuammuntaa nämä vuodet kun on mietitty miten sanoa toiselle se että haluun olla sun.

           " Sä pyysit multa mun kättä,

Sen oitis mä lupasin
Mut parasta on varmaan varoittaa
Sä saat paljon muutakin.

Saat myös mun heikon selkäni
Ja itsepäisen pään
Mun jyrkät mielipiteeni
Niin et pääse kyllästymään.

Tahdon, sä sanot,
Sut tahdon, et epäröi.
Tahdot siis tällaisen
Näin ristiriitaisen
Naisen sun maailmaasi.

Tahdon, tän miehen
Mä tahdon, en epäröi.
Tahdon tän tällaisen
Näin rakastavaisen
Miehen mun maailmaani.
Se maailma alkaa nyt.

Sä pyysit multa mun seuraa
Sen mieluusti lupasin
Mut parasta on varmaan varoittaa
Sä saat paljon muutakin.

Saat myös mun oudot ystävät,
Perheen, exät ja työn
Kirjavan historiani
Ja sen yhdessä valvotun yön.

Tahdon, sä sanot,
Sut tahdon, et epäröi.
Tahdot siis tällaisen
Näin ristiriitaisen
Miehen sun maailmaasi.

Tahdon, tän naisen
Mä tahdon, en epäröi.
Tahdon tän tällaisen
Näin rakastavaisen
Naisen mun maailmaani.
Se maailma alkaa nyt.

Tahdon, sä sanot,
Sut tahdon, et epäröi.
Tahdot siis tälläisen
Näin ristiriitaisen
Naisen sun maailmaasi

Tahdon, tän miehen,
Mä tahdon, en epäröi.
Tahdon siis tälläisen
Näin rakastavaisen
Miehen mun maailmaani.
Se maailma alkaa nyt. "

 

" Mä olin kuin pelkkää ilmaa,

havinaa sälekaihdinten, kun hän pakkasi vaatteitansa ja häipyi vaieten Ja kun pyysin syytä, edes lausetta kahta vaan En milloinkaan mä saanut - järkytykseeni sanaakaan

Mutta sä et ole sellainen Et ole, hän Turhaan sua pelkään Ja turhaan jännitän

Sä olet mulle enemmän, kuin annan ymmärtää Minä pyydän - ole siinä, siihen jää

Sä olet mulle enemmän, kuin osaan paljastaa Ja mä toivon, niin mä toivon, et jaksaisit odottaa

Mä olinko tyhmänrohkee uskoessani rakkauteen Yhä mietin ja hänen vuokseen Mä säikyn edelleen Lämmin kosketukses, niin jo syvältä tuntuukin Lähemmäksi en päästä, vaikka lähelle tahtoisin

Tiedän ettet ole sellainen Et ole hän Turhaan sua pelkään Ja turhaan jännitän Sä olet mulle enemmän, kuin annan ymmärtää Minä pyydän - ole siinä, siihen jää

Sä olit mulle enemmän, kuin osaan paljastaa Ja mä toivon, niin mä toivon - et jaksaisit odottaa Että menneisyydestäni selvää teen, että pyyhkäisen pois eilisen ja nään taas huomisen

Sä olet mulle enemmä, kuin annan ymmärtää Mä pyydän, ole siinä, siihen jää Sä olet mulle enemmän kuin osaan paljastaa, ja mä toivon, niin mä toivon et jaksaisit odottaa "

Nämä kaksi laulua on kuin me..